Ratsastin tänään 27.5 Valolla. Tarkoitus oli ratsastaa poni läpi ja saada se kulkemaan hyvässä muodossa. Pyrin myös ratsastamaan huolellisesti ja muistamaan hyvän istunnan, koska huomenna on meidän ensimmäinen yhteinen valmennus.
Kentälle tullessani en kummemmin enää kävellyt alkukäyntejä löysin ohjin (koska matka kentälle on sen verran pitkä) vaan aloin suoraan hommiin.
Valo oli kuin rautakanki alussa kuten yleensä, mutta kun aloin vaan taivuttelemaan sitä niin siitä se vähitellen alkoi vertymään ja taipumaan.
Ravissa tein paljon voltteja ja ympyröitä saadakseni ponin pyöreään muotoon ja rentoutumaan vähän. Vähitellen se onnistuikin ihan hyvin, mutta kun omista käsistäni loppui voima (Valo painoi paljon kädelle ja yritti ns. karata alta pois). Osaksi käsien väsymisen takia vaihdoin usein suuntaa, joka ei loppujen lopuksi ollutkaan niin huono juttu, koska Valo ei kerennyt katselemaan ympärilleen ja tylsistymään ravityöskentelyyn.
Laukassa työskentely oli aluksi melko jääykkää ja Valo vain juoksi alta pois. Jossain vaiheessa sain sen kuitenkin keskittymään ja loppujen lopuksi, monen ympyrällä pyörittelyn jälkeen päädyttiinkin kulkemaan ihan kuin kunnon kouluponit ikään, kaula kaarella, mielestäni hyvässä muodossa. Laukatessa Valo ei myöskään painanut kädelle ja muuttui kevyeksi ihan yhtäkkiä, siitähän poni sai tietty kunnon kiitokset. Huomasi kyllä että kunnolla oltiin tehty töitä, kun poni oli ihan hikinen kaulalta ja mahavyö märkä.
Loppuverryttely- ja käynnit tehtiin rauhallisesti kävellen maastossa. Siitähän Valo tykkäs, ja kovasti olisi halunnut syödä jotain polun varrelta koko ajan.
Tiivistettynä:
Aikalailla normaali ratsastus Valon kanssa. Tönkkö aluksi, loppua kohti parani koko ajan.
Yhtenä pääajatuksena oli olla katsomatta kelloon ja ratsastaa hevosen mukaan, ilman kiirettä. Se onnistui mielestäni hyvin. Odotan huomista kouluvalkkaa innolla.
Hyvää yötä, huomiseen!
