75. Kun yksi päivä muuttaa koko elämää

Heips, taas pitkästä aikaa!
Koulut on loppunu ja todistukset saatu. Mun tokari oli mielestäni hyvä, keskiarvolla 8,4.
Ekoja lomapäiviä vietin tallilla tahkolla, mukavassa seurassa ja hyvässä kelissä. Laiskottelin joitakin päiviä ja olin tallilla. Pääsin nyt taas pitkästä aikaa uittamaan heppoja, se oli ihan superhauskaa! Kiitos ihanan Sorayan! <3
Tässä teille lukemismusaa: https://www.youtube.com/watch?v=_iMuFr4DjCM

Tämän viikon olen ollut mökillä kera mummin ja papan. Olen viettänyt oikein mukavia, rentoja päiviä mökkeillessä ja ollessani Tuulin kanssa (tuuli asuu siis n. 2km päässä meijän mökiltä).

 Eilen (11.6) oli kyl hauska päivä! Olin Tuulin luona koko päivän/iltapäivän, peliltiin Wiitä ja tehtiin kaikkee muuta kivaa.
Illalla saatiin kutsu Puunhalaus-tapahtumaan, jonnekka siis yllytyshulluina mentiin. Paikan päällä sit selvis että kyseessä on maailmanennätyksen rikkomisyritys, siis jos älysin oikein niin ympäri Suomee ihmiset oli tiettyyn aikaan halaamassa puita. Siellä oli hauskaa ja paljon vanhoja immeisiä jotka höpötteli metästä. En tiiä yhtään menikö ennätys rikki, mutta toivotaan, jos ei niin oltiinpahan ainakin mukana!








Kun yksi päivä, yksi nimi, yksi sana, yksi puhelu, muuttaa koko elämää;
Tänään, 12.6 sain aamulla puhelun iskältä, jossa se kerto mulle mun tylsää elämää mullistavan asian.

Nimittäin tiedon, että olen saanut YPÄJÄLTÄ opiskelupaikan! 

 Meinasin haljeta puhelun aikana onnesta, enkä oikein osannut sanoa mitään, olen vain niin superhyper onnellinen. Vaikka olen itsekkin jo monesti katsellut ypäjän nettisivuilla olevaa tiedotetta jossa lukee mun nimi hh+lukio kohdalla, en pysty käsittämään tätä. Olen vasta 15v. ja muuttamassa syksyllä noin 450km päähän kotoa, opiskelemaan paikkaan jossa olen käynyt tasan 2 kertaa! Huhhuh! Elämä on täynnä isojakin käänteitä, niin hyviä kuin huonojakin. Ja luulen että tämä on se hyvä.

Silkkiuikku poikasineen

Jätän Nilsiään taakseni kaikki ystävät ja kaverit, kaiken tutun ja turvallisen, vanhemmat, ihanat hevoset, Tahkon, mutta huolimatta kaikesta tästä tiedän, että voin aina tulla takaisin kotiin (vähintään lomilla ja viikonloppuisin)! Onneksi siellä Etelä-Suomessa minua odottaa (toivottavasti) mukava porukka kämppäkavereita ja tietenkin kaikki sukulaiset (valkeakoskella ja helsingissä) joiden luona voi ehkä nykyistä useammin vierailla.

Tähän loppuu avautumiseni tälläkertaa, seuraavaan postaukseen!

Menossa Tuulille

Hyvää kesää kaikille! :)