Heipsan!
Olen alkanut liikuttamaan Millaa aktiivisesti ja suunnitelmia on tulevaisuudelle. En nyt jaksa kummemmin edellisistä ratsastus kerroista kertoa, muuta kuin että koko ajan mennään eteenpäin. Jo nyt Millan mahavyö menee helpommin kiinni ja tiukemmalle ja tyttö jaksaa jopa kävellä kotiin mennessä, kun ekoilla kerroilla tultiin ihmeravikäyntisörsseliä. Varsinkin eilisestä olen todella ylpeä. Oltiin ekaa kertaa maneesissa M:n kaa, eka irtona niin että se seuras mua lähietäisyydeltä käynnissä ja ravissa, noin 30 min irtoilun jälkeen menin selkään ja ratsastelin toisen noin 30 minuuttia. Ratsastaessa pyrin saamaan M:n rentoutumaan, koska se edelleen hieman jännitti maneesia ja varsinkin sen päätyjä. Tein myös paljon voltteja ja ympyröitä rentoutumisen ja pyöristymisen toivossa. Otettiin myös molempiin suuntiin laukan nostot, jotka onnistuivat yllättävän hyvin.
 |
| Kuvaaja oli NIIIIIIIIN mielenkiintonen! |
 |
| Wroooom wroooom! |
 |
| Vauhdikasta menoo |
 |
| Laukkaa ympyrällä |
Maneesissa ratsastelun jälkeen keräiltiin kakat ja superjättikusi (ihmekkös vähän oli jäykkä heppa laukassa kun toinen pidätelly varmaan koko päivän) ja lähdettiin ulos kävelemään, suuntana Riviera. Rivis on meidä uusi lempipaikka ja aivan loistava keino viilentää hevosen jalat heti ratsastuksen jälkeen. Kuvaajan mukaan hepan jalat oikein höyrysivät, kun tultiin vedestä. Ensiksi ihan vain käveltiin veteen/vedestä/vedessä ja seisoskeltiin siellä. Millasta seisominen vedessä oli liian tylsää joten se päätti alkaa kaivamaan ja sehän oli hauskaa.
 |
| Tää on niin kivaa! |
Hetken aikaa kun oltiin kahlattu alettiin tulemaan ravissa ja laukassa Rivieran läpi ja käytiin kahlaamassa vielä myös pidemmällä niin että Millan masu kastu.
VAROITUS! MUN ILMEET ON NIIN KAUNIITA ETTÄ VÄHINTÄÄN PYÖRRYT JOS YRITÄT KATSOA TARKEMMIN!
 |
| Laukassa |
 |
| Yritin kai piiloutua Millan tukkaan tuolta roiskeelta |
 |
| Syvällä oli jännää |
Kahlailun jälkeen lähdettiin menemään takas kotiin päin, mutta poikettiin vielä viereiselle vanhalle banketti paikalle. Ne olivat aluksi tosi pelottava juttu Millalle, mutta kun kuvaajamme Kaisa käveli banketin ylös niin tottahan meijjän Millakin uskalsi! Mentiin banketti ylös neljä kertaa, viimeisellä kerralla Milla olikin jo niin innoissaan niistä että olisi halunnut ravata, mutta ihan turvallisuuden takia pidin M:n käynnissä. Kiipeilyn jälkeen jatkettiin matkaa kotiin ylämäkireitin kautta, mutta ennen kuin edes pääsimme mäen juurelle Millasta tuli hermostunut ja se kuunteli kokoajan ympäritöään ja pysähteli kokoajan. No päätin sitten potkia hepan liikkeelle ja katsoa mitä se noin säikkyy, jotain peuraa vai mitä, kun mäkin kuulin oksien rutinaa? No ei tarvinnut kauas mennä eteenpäin kun tultiin sähkölankojen viereen ja aidan toisella puolen oli lauma hevosia. Siinä vaiheessa mua alko naurattaa kun heppa säikkyy omia lajitovereitaan. Käytiin sitten M:n kanssa aidan vieressä ihmettelemässä heppoja ja sen jälkeen vihdoin päästiin jatkamaan matkaa normaalisti. Suorilla pätkillä ravattiin, koska en halunnut olla kokoajan nykimässä Millaa suusta että se kävelis. Ravattiinkin melkein kotiin astia ja viimeiset vajaa 100 metriä käveltiin. Kun olin saanut M:n kävelemään se todellakin käveli ja vieläpä LÖYSIN OHJIN! Koko sen 100m se käveli löysin ohjin rennosti kotiin ilman ajatustakaan ravista tai edes nopeammasta temmosta. Siksi olen nyt todella ylpeä Millasta!
 |
| Noi tyypit tuolla aidan takana oli ihan järkyttävän pelottavii |
 |
| Paluu maisemat <3 |
 |
| Hörökorva |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti